Hallitus 2 / 2015 23.02.2015
KYMENLAAKSON HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2015

Kymenlaakson Liitto katsoo, että kevään 2015 eduskuntavaalien tuloksen pohjalta muodostettavan hallituksen ohjelmaan tulee maakunnan kannalta korostaa seuraavia kokonaisuuksia. Liiton kannaotto perustuu pitkälle Etelä-Suomen maakuntien liittouman aiemmin esittämiin näkemyksiin. Liikenteen painotukset perustuvat Liiton yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, liikenneviraston ja Etelä-Karjalan liiton kanssa joulukuussa 2014 julkistettuun liikennestrategiaan.

Kymenlaakso on keskeinen osa Etelä-Suomen kasvuvyöhykettä ja TEN-T-ydinverkkoa.

Etelä-Suomen kasvuvyöhykkeiden voimistuva merkitys on huomioitava aiempaa vahvemmin kaikessa aluekehittämisessä. Kansainvälisestä näkökulmasta Etelä-Suomen kasvuvyöhykkeet ovat kiinnostavia investointien, sijoittumisen sekä liiketoiminnan kehittämisen ja viennin näkökulmasta.

Etelä-Suomen vyöhykkeiden ydin on sujuva liikkuminen ja hyvä saavutettavuus. Kehittyneet vyöhykkeet muodostavat laajan yhtenäisen eteläsuomalaisen talous- ja työssäkäyntialueen. Vyöhykkeiden tavoite liikennekäytävänä on kehittyä merkittäväksi, hyvin palvelevaksi ja sujuvaksi, myös EU:n ja Venäjän väliseksi yhteydeksi henkilö- ja tavarakuljetuksissa. Kansallista rahoitusta on suunnattava TEN-T päätöksen mukaisiin prioriteetteihin: ydinverkkokäytäviin ja ydinverkkoihin Etelä-Suomessa.

Vyöhykkeillä on tärkeä merkitys ympäristön kestävyyden kannalta. Ne ovat älykkäitä kasvualustoja, jotka hyödyntävät uusia innovatiivisia ratkaisuja liikennejärjestelmän tehostamisessa, yhdyskuntarakenteen toimivuudessa ja ekotehokkuudessa laajemminkin. Vyöhykkeillä on vahva kytkös ihmisten elämisen mahdollisuuksiin ja arkipäivän sujuvuuteen.

Kaakkois-Suomen ydinyhteysvälit

Kasvuvyöhykettä ja TEN-T ydinverkkoa tukevat ensisijaisesti tavaraliikennettä varten rataverkon kehittäminen Kouvola-Imatra ja -Kotka suunnassa sekä tieverkon kehittäminen Lahti-Kouvola-Kotka linjalla.

Alueellisen kehittämisen resursoinnista huolehdittava

Kansallinen aluekehitysrahoitus on ajettu lähes täysin alas ja aluekehitysrahoitus on pääosin  EU:n rakennerahastojen rahoituksen varassa, jonka rahoituksen taso on voimakkaasti laskenut ohjelmakaudeksi 2014-2020. Valtion talousarviosta 2015 kokonaan poistetun maakunnan kehittämisrahan tilalle tarvitaan uusi rahoitusinstrumentti. Uuden rahoitusinstrumentin on oltava monipuolinen, joustava ja helposti hallinnoitava rahoitusväline maakuntastrategioiden toteuttamiseen. Sitä käytetään maakuntastrategioiden kärkiteemoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Kyse ei ole elinkeinollisesta tuesta, vaan rahoituksesta, jolla kyetään saamaan aikaan alueiden kehityspotentiaalissa ja kilpailukyvyssä tavoiteltavia muutoksia erityisesti Etelä-Suomessa.

Uuden rahoitusinstrumentin on kohdennuttava Etelä-Suomeen, jossa on väestön, osaamisen ja yritysten painopiste, eikä Itä- ja Pohjois-Suomeen, johon rakennerahastoista suurin volyymi kohdentuu. Uuden instrumentin avulla pystytään käynnistämään innovaatiotoimintaa ja parantamaan t&k-hanketoiminnan edellytyksiä.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusperiaatteet tarkistettava

Nykyisin yhtenä ammattikorkeakoulujen rahoituksen kriteerinä on soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön mukaan määräytyvä osuus, joka on noin 15 % kokonaisrahoituksesta. Tästä osuudesta yli puolet perustuu ulkopuoliseen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen. Ongelma tässä on se, että ulkopuoliseen rahoitukseen lasketaan mukaan alueellisesti käytössä/jaettavissa oleva rakennerahasto- tai muu vastaava alueellisesti kilpailtu rahoitus. Tämä vääristää merkittävästi ammattikorkeakoulujen välistä tuloksellisuuteen perustuvaa rahoitusjakoa ja suosii selkeästi Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluja, koska alueellinen rakennerahastorahoitus on merkittävästi painottunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Jatkossa yhtenä tulosrahoituksen määräytymiskriteerinä tulee käyttää yksinomaan sitä rahoituksen kokonaismäärää, joka on aidosti eri alueiden kilpailtavissa.

Aluehallintoa yksinkertaistettava

Maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien tammikuussa 2015 tekemän kannaoton mukaisesti maahan tulee kehittää parlamentaarisen valmistelun pohjalta alueiden vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuva aluehallinto. Aluehallintoa tulee kehittää demokratialähtöisenä, kunnalliseen kansanvaltaan perustuvana aluehallintona.

Koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on tarpeen karsia hallinnon eri tasoja ja päällekkäisyyksiä sekä yhdistää toisistaan riippuvaisten asioiden päätöksentekoa. Sekä keskushallinnon että aluehallinnon uudistusta on katsottava ja toimenpiteitä valmisteltava kokonaisuutena, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava, alueellista kasvua ja hyvinvointia vahvistava hallintomalli.

Esitys Hallitus

Maakuntahallitus esittää edellä esitetyt Kymenlaakson tavoitteet tulevaa hallitusohjelmaa valmisteleville tahoille.